Onpa vaikeaa lämmitellä tätä blogikirjoittamista pitkästä aikaa. Monena iltana mietin jaksanko enää tänne mitään kirjoittaa, mutta kaipa sitä voisi yrittää. Tilastoja kun pukkaa tuonne sähköpostiin niin huomaan, että täällä kuitenkin käy viikottain vielä lukijoita katsomassa yllättävän paljon. Luultavasti kuitenkin jotain vanhoja juttuja lukevat kun googlen kautta tänne eksyvät, mutta silti.

Kutomista en tietenkään ole tässä välillä lopettanut ja sukkia, pipoja sun muita tulee tehtyä jatkuvalla syötöllä. Mutta kuvia en taida jatkossakaan taida paljon viitsiä tänne laittaa, sillä uudempi kamerani on pieninä osina. Ahti sen tuossa syksyllä jotenkin hajotti ja Erkin kanssa jonain pimeänä talvi-iltana innostuimme sitä purkamaan tavoitteena saada se korjattua ihan itse. Ei kovin viisasta, mutta en kuitenkaan olisi raaskinut maksaa sen korjauksesta. Eihän koko kamerakaan ollut kovin kallis ja nykyään kun uuden ja paremman (?) saa näemmä jo alle satasella. Olen sitten ottanut muksujen synttärikuvat sun muut vanhalla digikamerallani ja kännykän kameralla. Näkeehän niistäkin jotain, vaikkeivat laadullisesti niin hyviä kuvia sitten olekaan.

Eipä nykyään muuten kannata korjata oikein mitään elektroniikkaa. Maanantaina juuri vein lasten pleikkarin kodinkoneliikkeeseen ja kysyin mikä käytäntö niiden korjausten kanssa on. Lähettävät se kuulemma eteenpäin ja sieltä tulee joku takuukorjattu pleikka takaisin (3kk:n toimivuustakuulla), hinta 90 euroa. Tarjosivat sitten hyllystä uutta samanlaista 99 eurolla ja siinähän on mukana yksi ohjainkin. Otin tietenkin sellaisen! Jos ylimääräistä rahaa olisi ottaisin omaksi ilokseni sen Nintendon Wiin, mutta eipä mulla oikeasti ole rahaa eikä aikaakaan sillä itse pelata.  Pelkkä konsoli melkein 300 euroa, pelit yksittäin 50 euroa ja se matto, ohjain... Ei pysty!

Nyt pitää kyllä siirtyä tuonne kodinhoitohuoneeseen, kun pesukone kuuluu lopettaneen. Siivouspäivä!