Piposta tuli sitten aikuisen kokoa, enkä taida laittaakaan sitä enää toista kertaa koneeseen, kun sehän on menossa sinne koulumme joulumyyjäisiin. Jos joku siellä sovittaa sitä lapselleen ja toteaa liian isoksi voin aina neuvoa laittamaan sen vielä 60-asteen pesuun ja venyttämään sen jälkeen lapsen päähän sopivaksi.
Eilen en siis ehtinyt kutoa juuri lainkaan, mutta tänään olen illan ohjelmia katsoessani saanut seuraavaa pipoa jo näin pitkälle...
Tälle pipolle on ostaja jo valmiina. Rahat ajattelin tilittää sinne myyjäiskassaan, vaikka luovutankin pipon uudelle omistajalleen jo piakkoin.
Kerroinkin teille niistä mieheni villasukista, jotka tein nelosen puikoilla. Tässähän ne ovat. Löysin ne juuri sieltä, mistä olisi pitänyt heti ekana etsiä, eli lankakassini pohjalta. Niitä kasseja vain on alkanut pyöriä vähän joka suunnalla, joten en ollutkaan tutkinut niitä kaikkia silloin etsiessäni näitä. Niin, mikään keiju näitä ei siis ollut vienyt, sillä langanpätkät roikkuivat vielä paikoillaan. Aika äkkiä ne tosin oli päätelty, kiitos itseraidoittuvan langan! Ja ihan identtisethän ne eivät ole, peitin vain tuon toisen sukan harmaan kärjen, niin näyttävät paremmilta =).
Tässä sitten se Nallesta tekemäni sukka, jonka piti olla 7-vuotiaalle tytölleni. Toisin kävi, sehän mahtuu ihan kivasti minulle. Pitäisikö minun nyt tehdä uudet sukat Anniinalle, vai ensin tälle pari? Sitä miettiessäni ehdinkin tehdä vaikka mitä muuta.
Vaikka tälläisen:
Tämä on takuulla seuraava itselle tehtävä vaate. Ohje löytyy Modasta 3/05. I h a n a ! !
Lopuksi vielä se uutinen koulustamme. Uutinen oli paikallislehdessämme viime viikolla, joten kaipa sitä nyt jo saa julkistaa täälläkin. Hanke rullaa eteenpäin kovaa...
Joopa joo. Eihän tuo teksti sitten näykään, kun on niin pientä. En näin äkkiä osaa sitä korjatakaan, mutta eiköhän tuosta otsikosta käy ilmi se tärkein. Tätä ideaa ei sitten olekaan keksitty missään muualla Suomessa, eikä kaiketi koko Euroopassakaan. Ja kaikki viralliset tahot ovat olleet aivan innoissaan. Hyvältä näyttää siis!
Kommentit