Täällä sitä vain hikoillaan. Keittiön lämpömittari näytti ulkona varjossa olevan 27.9 astetta lämmintä. Minun mielestäni alkaisi riittää. Onneksi sisällä on vielä pari astetta viileämpää. Öisin ja melkein poikkeuksetta päivisinkin on joka huoneessa kattotuuletin pyörimässä. Olen myöskin siirtynyt nukkumaan sänkymme jalkopäähän niin, että olen suoraan tuulettimen alapuolella kaikkein viileimmässä paikassa.

Vaikka lämmintä piisaakin, niin kutimeksi otin sitten villaista. Muistin meinaan, että täytyyhän tälle tulokkaalle tehdä niitä villahousuja valmiiksi, että saan sitten heti sairaalassa sideharsot käyttöön. Hmm. Pitäisiköhän vielä varmistaa kotona, että osaan varmasti tehdä kolmiotaitoksen, vai olenko unohtanut miten se harsosta pyöritellään... Niin niitä villahousuja ajattelin tehdä heti kahdet pienet ja toiset ovatkin jo aivan valmiina. Toisista on vielä lahkeet puikoilla. Tässä kuva valmiista pöksyistä, joihin tein kaksi eriväristä nauhaa valmiiksi ja pujotan sitten vasta sairaalassa toisen paikalleen, kunhan tiedän kumpi väri sopii =)





Hittolainen kun meinaa mennä hermot tähän Vuodatukseen. Viimeksi jo päivittäessäni jätin yhden kuvista laittamatta, kun se näytti koko ajan olevan liian iso ja venytti rivit aivan liian pitkiksi tähän pohjaa verrattuna. Ja nyt taas sama juttu. Monta kertaa olen varmistanut, että tuo kuva on juuri sopivan kokoinen ja ladannut sen uudestaan Photobucketiin, joka kyllä näyttää sen oikeankokoisena. Mutta vuodatus sitten suurentaa sen tuollaiseksi. Koettakaa kestää. Katsotaanpa sitten miltä tuo seuraava kuva näyttää...




Jees. Sehän on juuri sen kokoinen kuin pitääkin. Siis kuva ja maha =D
Ihan itse otin tuon kuvan ja siltä se näyttääkin. Mustaa paitaa ei ole kiva kuvata, mutta jospa tuosta nyt vähän noita mittasuhteita käy ilmi. Suunnitelmissa ei ole enää paljoa kasvattaa mahanympärystä, sillä torstaina menen seuraavan kerran äitipolille ja ajattelin samalla jäädä sisälle osastolle. Kun tämä maha kuitenkin viiltelee joka päivä ja sen lisäksi usein on oikein koviakin kipuja ja toisinaan supisteleekin kovin, niin en kyllä enää uskalla olla kotona. Sairaalaan täältä on matkaa sellaiset 75km, joten ihan pienestä en saa sinne yllättäen lähdettyä. Niin ja sittenhän pitäisi jostain hommata lastenvahtikin neljälle riiviölle, jos lähtisin 'näytille'.  Katsotaan sitten ottavatko minut sisälle, en usko että voivat kieltäytyäkään, mutta mistäs sitä ikinä tietää. Viikkoja on torstaina koossa tasan 33, joten eivät voi ainakaan heti leikata, mutta parin päivän keuhkojen kypsyttelyn jälkeen voisivat sitten ryhtyä toimeen. Ja 34 raskausviikon täytyttyä ei kuulemma ole enää mitään estettä leikkaukselle. Se olisi sitten 13.7.

Palaan linjoille heti kun pystyn, jos en enää ennen lähtöä päivitä blogia.

Tässä vielä loppukevennykseksi välähdys lauantailta OKRA -maatalousnäyttelystä Oripäästä, jossa saimme kulutettua huimat viisi tuntia aikaa katsellen ja kierrellen lasten kanssa.