En ehtinyt koko päivänä kutoa. Lapset olivat päivän hoidossa ja
siivosin kotona. Tai yritin siivota. Lasten makuuhuone oli ainoa siisti
huone kun lähdin kauppaan ja hakemaan lapset. Niin ja sekin siisteys
oli mennyttä puolen tunnin kuluttua. Noilla keskimmäisillä on joku
omituinen tarve levittää heti tyhjään tilaan lelulaatikko tai pari.
Vaihdoin sitten olkkariin jouluverhot ja samalla vauhdilla lasten
makkariinkin meni uudet verhot. Illalla sitten otin kutimenkin esille
ja ehdin jopa tehdä uuteen pipoon toisen korvaläpän valmiiksi. Ei olisi
pitänyt vääntää lasagnea ruuaksi, vaan lykätä vain jauhelihat ja
perunaviipaleet uuniin. Olisi senkin ruuanlaittoon käytetyn ajan voinut
rentoutua kutomalla.
Viimeiset puolitoista tuntia käytin sitten kuopusta nukuttaessa. Eipä
tyttö nukahtanut silti sänkyynsä ja tuossahan se nyt tuhisee
vieressäni. Johan se kesästä asti nukkuikin omassa sängyssään muiden
lasten kanssa samassa huoneessa. Tosin viimeisen kuukauden (ehkä
ylikin, kuka näitä muistaa) typykkä on lähes joka yö tullut meidän
sänkyymme. No ei kai tuota niin kiire olisi vielä vieroittaakaan omaan
sänkyynsä, kun vasta vuosi sitten saimme pojan nukkumaan omassaan.
Taisi tosiaan nukkua lähemmäs 3-vuotiaaksi meidän sängyssämme.
Huomenna kyllä varaan enemmän aikaa kutimelle ja siivoan vähemmän. Niin
ja pitäisi myöskin leipoa tarjottavia kun menemme koulun
vanhempaintoimikunnan kanssa tapaamaan naapurikylän ihmisiä. Menemme
suosittelemaan heillekin omaa kyläkouluamme, vaikka he asuvatkin toisen
kunnan puolella. Eikö ole ihmeellistä, että heille tarjotaan
lähikouluksi 18km päässä olevaa koulua, kun meidän koulumme on ihan
muutaman kilometrin päässä? Kyllä on kuntien välinen yhteistyö jäykkää.
Laitanpa tähän vielä paikallislehdestämme napatun jutun
suunnitelmistamme koulumme suhteen.
Tai enpä sitten laitakaan. Olen skannannut jutun kuvana, mutta se on
pdf-tiedosto enkä jaksa vaivata päätäni sillä miten saisin sen tähän
näkymään. Jospa vaikka huomenna uusin voimin onnistuisin siinäkin.
maanantai, 7. marraskuu 2005
Kommentit