Joopa joo. Minähän se ihan totta täällä olen kirjoittamassa. En siis
ole kadonnut minnekään, vaikken ole saanut kirjoitusta aikaiseksi yli
kuukauteen. Enää en tiedä mitä tästä väliajasta edes kertoisin, joten
ajattelin sitten laittaa näitä kuvia näytille.
Ahti loukkasi tämän jalkansa toukokuun puolivälissä, kun pappan pyörän
kyydissä jätti sen takapyörän pinnojen väliin. Kävimme sitten
lääkärireissulla ja röntgenissä, mutta onneksi jalka ei ollut murtunut,
eikä haava vaatinut tikkejä.
Tästä
kuvasta näkee miten kivasti jalka oli turvonnut. Ja kuva on otettu pari
päivää tapaturman jälkeen. Kuvan ottamispäivänä Ahti oli jo ollut koko
päivän traktorissa ja astunut jalalle. Hommiin sai luvan lähteä, kun
isosiskon lenkkari saatiin mahtumaan jalkaan =)
Ja
tässä on todiste siitä, että jotain käsitöitäkin on tullut tehtyä.
Vaikka tosiaan aika harvoin olen nyt keväällä lankoihin koskenut. Tämän
idean nappasin Katilta
ja ohjehan löytyy viime talven Modasta. Siellä tosin neliöistä oli
virkattu huivi, minulla tulossa on pontso. Lankana on Wool, jonka ostin
talvella neulepuseroa varten. Tällä hetkellä pontso on viimeistä riviä
vaille valmis. Yllättävän kauan aikaa olen siihen saanut menemään,
vaikka yhtä palaa virkkaa vain vartin. Lankaakin on kulunut jo monen
monta kerää. Ja kukahan ne langanpäät sitten lopuksi päättelee?
Tässä
sitten kuva kisumme iloisesta perhetapahtumasta. Juuri itse vuoden
täyttänyt Viiru synnytti viisi (!) pentua samana iltana kun Lordi
voitti euroviisut ja me juhlimme mieheni 30-v synttäreitä isolla
joukolla.
Ja
pitihän sitä sitten kuvata tätä meidän taloakin, kun Erkki muistutti,
että on viime hetket saada kuva tästä alkuperäisessä ulkoasussaan...
Reilut 7 vuotta sitten valmistunut talomme on meinaan käynyt
armottomasti liian ahtaaksi tälle suurperheelle ja aloitamme siis
lisäsiiven rakentamisen. Ennestään meillä on vain kolme makuuhuonetta
ja lisäosaan on sitten tulossa neljä lastenhuonetta, vessa suihkuineen,
oleskelutila ja uusi sisäänkäynti kuisteineen ja vaatehuoneineen.
Olipas vaikeita sanoja, huh.
Tässä on sitten Erkin yhden päivän työn tuloksena terassi mennyttä ja kattotiiliäkin on purettu.
Eilen
meillä oli kaivuri kuskeineen kylässä ja tältä näyttää nyt tuosta
terassin ovesta kuvattuna takapihallamme. Rakennuslupakin saatiin,
joten eiköhän tämä tästä ala sujua.
Yksin Erkki kylläkin joutuu rakentamaan, minusta ei ole tälläkään
kertaa mitään apua. Muutenkin olen siirtynyt kovin kevyeen touhuamiseen
ja teen vain pakolliset kuviot. Kolme kertaa viikossa meillä käykin nyt
kodinhoitaja, kolmisen tuntia kerrallaan. Yritän jättää siis
pyykinpesut ja tiskien laitot hänen niskoilleen ja suunnitella vielä
sellaisia ruokia, joita hän pystyy tekemään parin päivän varoiksi.
Näillä keinoilla vältyin jo alkuviikosta täysin vatsakivuilta, mutta
eilen sitten puuhasin liikaa ja olinkin tosi kipeä loppupäivän.
Raskausviikkoja on muuten koossa jo 29! Ensi viikolla menen taas
äitipolille ja juhannuksen jälkeen saan ne vähimmäisvaatimuksena olleet
32 viikkoa täyteen. Sen jälkeen voidaan sitten mahdollisesti alkaa
kypsytellä vauvan keuhkoja, jos nämä kivut oikein pahoiksi yltyvät.
Siitä kun pääsisin vielä pari viikkoa eteenpäin, niin 34 viikon jälkeen
ei leikkaukselle ole enää mitään estettä! Rauhallisesti siis vaan
jatkossakin... Mutta mahdottomalta näyttää pääseminen ystävän häihin.
Pitävät ne meinaan juuri 15.7. ja hääkaupunkiin on meiltä matkaa yli
300km. Ei auta. 29.7. onkin sitten seuraavat häät ja niihin kyllä
kuvittelen meidän jo pääsevän. Pienen vauvan kanssa sitten, oih!
Ja nyt on kyllä pakko lopettaa, että jää jotain seuraavaankin kertaan!
lauantai, 10. kesäkuu 2006
Kommentit