Meillä asuu taiteilija. Mitäs tykkäätte tästä? Linnea piirsi tämän pari viikkoa sitten. Aivan liian harvoin katselen hänen piirroksiaan tarkkaan, sillä niitä tulee päivittäin monta. Mutta tämä oli jäänyt lojumaan olohuoneeseen, tarkemmin sanottuna löysin sen sohvan alta siivotessani, ja kyselin sitten vähän selityksiä kuville.



Ilmiselvästi kuvassa on pupu grillaamassa porkkanaa leirinuotiolla. Takana oikealla näkyy pupun kaikkein suurin porkkana ja vasemmalla teltan seinällä kasvaa lisää porkkanoita astiassa. Kynttilä palaa synttärikakussa ja kassissa on pupulle ruokaa. Huomatkaa siro istuma-asento kiven päällä!

Tänään Linnea täyttää 7-vuotta! Eipä tässä muuta voi, kuin olla kiitollinen tuosta aivan ainutlaatuisesta lapsesta. Linnea on luova, vilkas, puhelias ja lapsistamme ehdottomasti avosydämisin. Linnea on aina valmis luopumaan omistaan muiden hyväksi. Tästä hyvänä esimerkkinä se, kun viime viikolla Raija-mummulta kävimme hakemassa jätskit. Mummua epäilytti, että mahtaako niitä olla neljä, että kaikille riittäisi. Niitä oli, mutta kun mummu toi jätskit autoon minä sanoin lapsille, ettei niitä riitäkään, kuka jää ilman. Arvaatte varmaan, että Linnea hetkeäkään epäröimättä sanoi jäävänsä ilman. Eikä ollut edes pahoillaan. Vaan olipa tietenkin tyytyväinen kun jäätelöitä riittikin myös hänelle. Samalla asenteella tyttö on aina jakamassa omistaan, vaikkei esim. isosiskonsa todellakaan yhtä kiltisti jaa karkkejaan/tarrojaan/helmiään takaisinpäin.

Eilen juhlimme pienesti Linnean synttäreitä. Minulta on aivan paukut loppu, enkä jaksanut tehdä edes täytekakkua. Tosin viikko sitten juhlimme Linnean nimipäiviä, joten kyllä tässä on herkkuja syöty. Illalla muuten Linnea juoksi sängystään kertomaan, että kieli tärähti! Minähän en heti edes hoksannut olla innostunut, kunnes Linnea demonstroi vielä ärrää siinä edessäni. Ihan puhtaasti ei taida ärrä täristä, mutta vähän alkua on ilmassa...

Nyt minä syön aamupalan. Ja iltapäivällä minä menen Tampereelle!