Niin tosiaan jäi hetkeksi lepäämään se huovutuspipo ja tämän sain aikaiseksi



Ja pipo on siis minun päässäni tässä kuvassa. Olin kyllä oikeastaan ajatellut pitäväni naamani poissa tästä blogista, mutta kun kerran laitoin jo Anniinankin kuvan tänne, niin mitä väliä sillä omalla naamalla enää on. Ei mikään imarteleva kuva, mutta eipä minusta ole parempaakaan otettu vuosiin =(. Yleensähän minä olen se joka kuvaa, ja kovin harvoin viitsin itseäni zoomailla. Selityksenä huonolle kuvalle käy sekin, ettei minulle kertakaikkiaan sovi mikään pipo päähän. Aina näytän ihan munapäältä. Suoraan sanottuna.



Tässä sitten Linnean päässä samalla Lauran ohjeella väännetty pipo. Kuvan otin lopulta ilman salamaa, kun ei tuo pipo muuten näyttänyt miltään. Enpä tiedä näyttääkö nytkään, mutta yritin kuitenkin.



Ja päivän kysymys kuuluu: Mikä ihme tästä on tulossa?

Aloitin siis taas välityön. Enkä ehtinyt sitä huovutuspipoa tehdä kuin muutaman kerroksen. Huomenna on onneksi uusi päivä. Ja tämän ehdin saada tänä iltana/yönä valmiiksi. Toivottavasti.

Onnistuin muuten jo tekemään niitä linkkejä. Ihan niin kuin aavistinkin tuolla ohjeissa oli aivan selvästi kerrottu miten se tehdään. Piti vain vaivautua sieltä lukemaan.