Otsikko sen taas kertoo. Eilinen meni lasten kuumeita mittaillessa ja lääkkeitä annostellessa. Anniina valitteli heti aamusta päänsärkyä ja kuumehan siellä taustalla oli.

Kävin sitten aamupäivällä kauppareissulla pikkutyttöjen kanssa ja palasin välillä kotiin ruokaa laittamaan. Pikaisen syömisen jälkeen lähdimme Linnean kanssa lääkäriin, kolmas kuumepäivä menossa, eikä kuume näyttänyt laantuvan. Nielussahan se tulehdus on Linneallakin (niin kuin Ilonalla viimeksi ja sitä ennen Helinällä...) ja penisilliinikuuri saatiin apteekista mukaan. Soitan vielä huomenna aamulla nieluviljelyn tuloksia, vaikka pika-crp oli kyllä noussut, mikä viittaa bakteeritulehdukseen. Jos kuitenkin olisikin virustauti, niin lopetamme lääkekuurin siihen.

Lääkäristä tullessamme noukimme mummolan pihalta Ahtin kyytiin, poika oli saanut yhdelle päivälle tarpeekseen lietteenajosta. Yleensä Ahti ei kotiin tule jos vaihtoehtona on traktorihommat isin tai pappan kanssa. Syykin selvisi kun kotona poika sanoi, että päätä särkee ja on heikko olo. Kuumetta oli reilusti ja poika siirtyi muiden potilaiden joukkoon olohuoneen lattialle tyynyjen ja peittojen keskelle. Helinä vain pörräsi terveenä muita kiusaten.

Ilta sujuikin rauhallisesti, nukutin muksut ja odottelin Erkkiä kotiin, hän kun meinasi aamulla, että tulee tänään aikaisemmin, että pääsee saunaan. Joo, tuli tosiaan aikaisemmin, taisi olla lähempänä puolta yhtätoista... Mutta saunaan mentiin silti. Eikä ollut vaikeuksia saada unen päästä kiinni sen ja blogin päivittämisen jälkeen.

Tänään oli tyly herätys aamulla ennen seitsemää Ilonan toimesta. Vai heräsiköhän Linnea ensin, en ole ihan varma. Joka tapauksessa yritin nukuttaa tyttöä vielä viereeni, mutta en onnistunut. Niinpä kysyin saako Ilona tulla isosiskojen hoidettavaksi olohuoneeseen, että saisin itse vielä nukkua vähän. Onneksi siskot olivat auttavaisella päällä ja sain vajaan tunnin lisäaikaa.

Potilasmäärä on tänään pysynyt vakiona ja kuume suunnilleen samanlaisena kuin eilen. Anniina pitää hallussaan päivän ennätystä 39,9 asteellaan, mutta reippaasti hänkin jaksoi pelailla kunhan oli burana vaikuttamassa. Se on lasten kanssa sairastaessa hankalinta, kun ovat välillä tosi kipeinä ja lääkettä saatuaan jaksavat  riehua aivan kuin terveinä. Eikä niitä voi edes ajaa ulos remuamaan.

Jäi siis huomisen vappujuhlat kerholla väliin. Onneksi en ollut käyttänyt paljoa aikaa asujen suunnittelemiseen/ompelemiseen. Muutenkin taitaa vappu kulua rauhallisesti. Erkki sentään sai lietteet ajettua loppuun, joten voitaisiin lähteä vaikka ajelulle illalla. Tai sitten vaan nukumme univelkoja pois.

Käykääpä muuten kurkkaamassa uutta ruokablogia, jonka aloitimme yhdessä ystäväni kanssa.

Hyvää Vappua!